Edunvalvontavaltuutus
Miksi jokaisen tulisi tehdä edunvalvontavaltuutus?
Jokaisella täysi-ikäisellä tulisi olla edunvalvontavaltakirja. Edunvalvontavaltakirjalla voi ennakollisesti määrätä siitä, miten ja kenen tahdot asioitasi ja itseäsi elinaikanasi hoidettavan, kun taas testamentilla määrätään vain perinnöstä ja toiveista kuoleman jälkeen.
Yksilöllisen edunvalvontavaltakirjan laatiminen maksaa tavanomaisesti noin 100,00 – 350,00 euroa. Lakita laatii edunvalvontavaltuutusasiakirjan hintaan 100,00 euroa (sis. alv).
Edunvalvontavaltuutuksen hyödyt
Edunvalvontavaltakirja laaditaan sen varalta, jos tulet sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan (onnettomuuden) tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistasi tilapäisesti tai pysyvästi.
Edunvalvontavaltuutus (jäljempänä; valtuutus) ei kavenna valtuuttajan oikeuksia ja päätäntävaltaa omista asioistaan, vaan nimenomaisesti mahdollistaa, että asioitaan hoidetaan tahtomallaan tavalla siinä vaiheessa kun valtuuttajan oma tahdonmuodostus on olennaisesti heikentynyt.
Valtuutus voidaan ottaa käyttöön eli vahvistaa ainoastaan siinä vaiheessa kun lääkäri on todennut edunvalvonnan välttämättömän tarpeen sekä holhousviranomainen tämän vahvistanut.
Vaihtoehto holhoustoimilain mukainen edunvalvonta
Valtuutus tulee tehdä hyvissä ajoin kun terveydentila on hyvä, sillä mikäli henkilöllä ei ole edunvalvontavaltakirjaa, eikä hän täytä enää kelpoisuusehtoja sen tekemiseen, tuomioistuin tai holhoustoimiviranomainen voi lääkärin todettua edunvalvonnan tarpeen määrätä henkilön edunvalvontaan.
Tällainen tavallinen viranomaislähtöinen, holhoustoimilain (442/1999) mukainen edunvalvonta on kustannuksiltaan ja sääntelyltään kankeampi muun muassa seuraavin tavoin;
- Et voi itse päättää kuka asioitasi hoitaa tai miten sinua tai asioitasi hoidetaan
- Et voi määrätä varavaltuutettuja tai toissijaisia valtuutettuja asioittesi hoitoon
- Edunvalvontaprosessissa, ennen edunvalvojan määräämistä voi kestää yli 6kk, jossa ajassa taloutesi, laskujen maksu ja asiainhoitosi voi ajautua ongelmiin
- Edunvalvojasi tulee antaa holhousviranomaiselle vuosittain vuositili, sisältäen varat, velat, tilikauden aikana tapahtuneet muutokset, edunvalvottavan puolesta tehdyt merkittävät oikeustoimet sekä muut vastaavat toimet, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuutta hoitaessa
- Edunvalvonnassa olevan puolesta ei edunvalvoja voi lahjoittaa omaisuutta, vaikka se olisi perintöverotuksen vuoksi kannattavaa
- Jonkin omaisuuserän (metsä, mökki, asunto, kiinteistö) luovuttaminen voi estyä ja sen hoito jäädä valtuutetun kuolemaan saakka taloudelliseksi rasitteeksi
Mistä valtuuttaja voi valtuutuksella määrätä?
Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) säätää muun muassa ehdottomista muotovaatimuksista, joita valtuutusvaltakirjan suhteen on noudatettava. Valtuutetun kelpoisuusehtojen lisäksi laissa on asetettu valtakirjalle sisältövaatimuksia, sekä testamentin tavoin muotomääräyksiä muun muassa kirjallinen muoto ja vaatimus kahdesta esteettömästä todistajasta.
Valtakirjan yleisosa (valtuutus) antaa valtuudet hoitaa valtuuttajan lukuun yleisluontoiset asiat (kauppa-asiat, laskut, lääkkeet, terveydenhoidon ym.) sekä edustaa valtuuttajaa oikeustoimissa.
Erillisillä klausuuleilla valtuutetulle voi antaa määritellyissä tilanteissa oikeuden myydä (luovuttaa) tai pantata irtainta omaisuutta (kalusteet, auto ym.) tai kiinteää varallisuutta (metsä, kiinteistö ym.)
Valtuutuksessa voi olla kieltoklausuuleja, eli kieltää esimerkiksi jonkin taide-esineen tai omaisuuserän luovuttamisen. Tällainen kielto voi olla perusteltu esimerkiksi syystä, mikäli valtuuttaja on testamentissaan jo tehnyt tällaista omaisuuserää koskevan jälkisäädöksen.
Valtuutuksessa voi olla rajoittavia ehtoja ja edellyttää jonkin tahon lupaa tai yhteisymmärrystä tietyn oikeustoimen tekemiseen.
Valtuutuksessa voi määrätä oikeudellisissa asioissa edustamisesta, eli esimerkiksi kuka voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä, jos valtuutettu saa haasteen käräjäoikeuteen esimerkiksi riita-asiassa, jossa valtuutetulla olisi muutoin puhevalta.
Valtuutuksessa voi määritellä miten valtuutetun yrityksen asioita tulee hoitaa, esimerkiksi onnettomuuden tai sairaskohtauksen aikana taikka pysyvästi.
Valtuutuksessa voi antaa valtuutetulle oikeuden lahjoittaa omaisuutta ja määritellä varsin tarkasti mitä, milloin ja missä tilanteessa voi lahjoittaa.
Valtuutuksessa voi myös esittää hoivatoiveita, esimerkiksi hoitopaikan suhteen taikka toive saada laadukas sänky ja konjakkia viikonloppuisin.
Valtuutuksessa voi määrätä läheisten tiedonsaannista terveydentilaansa tai taloudellisia asioitaan koskien. Tällainen avoimuuden lisääminen voi osaltaan ehkäistä perintöriitoja.
Valtuutuksessa voi antaa määräyksen koskien valtuutetun palkkiota.
Valtuutuksen sisällön voi määritellä lakisääteisiä klausuuleja lukuun ottamatta omien toiveiden, tahdon ja omaisuuseriä koskevan hoitotahdon mukaisesti.
Valtuutuksen voi antaa myös suppeana, valtuuttaen valtuutetun ainoastaan yleisten asioidensa hoitoon.
Valtuutetun velvollisuudet
Valtuutetun tulee valtuuttajan puolesta toimiessaan tunnollisesti pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan.
Ennen kuin valtuutettu tekee päätöksen tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tiedusteltava valtuuttajan mielipidettä, jos asiaa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa hankaluutta ja valtuuttaja kykenee ymmärtämään asian merkityksen.
Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
Valtuutettu hoitaa tehtävää yksin, joskin valtuuttaja voi määrätä, että valtuutettu ja toissijainen valtuutettu päättävät joistain merkityksellisistä asioista (esim. hoitopaikan valinta tai asunnon myynti) yhdessä.
Varavaltuutetuksi/ toissijaiseksi valtuutetuksi voi nimetä useammankin henkilön. Toissijainen valtuutettu on hyvä olla, mikäli valtuutettu ei kykene ottamaan tai ota tehtävää vastaan, kun valtuutusta olisi käytettävä.
Mikäli jokin oikeustoimi, johon valtuutusta on tarkoitus käyttää, tehtäisiin perheen sisällä (esim. valtuuttaja myy edunvalvontavaltuutetulle avopuolisolleen auton, jota ei voi enää sairaudentilan vuoksi käyttää) on valtuutettu jäävi edustamaan itseään ja valtuutettua. Tämän vuoksi varavaltuutettuna on hyvä olla luotettu "perheen ulkopuolinen", joka voi tarvittaessa vahvistaa kaupan valtuutetun puolesta taikka muutoin esteellisyyden vuoksi oikeustoimen suorittamiseen on haettava erillinen edunvalvontavaltuutetun sijainen, josta voi syntyä kustannuksia ja ajanhukkaa.
Miten valtuutus vahvistetaan eli otetaan käyttöön?
Edunvalvontavaltakirja "aktivoidaan" eli vahvistetaan valtuutetun toimesta vain edellytysten täyttyessä, toimittamalla valtuutusvaltakirja ja lääkärintodistus edunvalvonnan tarpeesta holhousviranomaiselle, eli Digi- ja väestötietorekisterikeskukselle (DVV), joka vahvistaa edunvaltuutuksen.
Edunvalvontavaltakirjan vahvistaminen ei tarkoita valtuuttajan oikeustoimikelpoisuuden menettämistä, vaan valtuuttaja voi pääsääntöisesti tehdä oikeustoimia, joihin kykenee, esimerkiksi hallita pankkikorttiaan ja maksaa laskujaan taikka tehdä testamentin edellyttäen toki että on testamentintekokelpoinen. Tuomioistuin voi erillisellä päätöksellään tarvittaessa rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta ja tällöinkin rajoitus tehdään vain ja ainoastaan henkilön edun mukaisesti ja hänen hyväksi.
Valtuutetun toimen valvonta
Edunvalvontavaltuutetun ottaessa toimen vastaan, hänen menettelyään asioiden hoidossa valvoo holhoustoimiviranomainen DVV.
Valtuutettu voi määrätä, että valtuutetun on tehtävä vuosittain vuositili holhousviranomaiselle. Vuositilin (kirjanpito varojen käytöstä) edellyttämisen sijaan voi myös määrätä, että valtuutettu esittää vuosittain valtuutetun perillisille valtuuttajan tiliotteet. Usein tämä on kustannus ja joutuisuussyistä kannattavampaa kuin vaatia tekemään vuositili viranomaiselle.
Valtuutuksen säilytys
Edunvalvontavaltakirja annetaan joko valtuutetulle säilytettäväksi taikka tieto tehdystä valtakirjasta valtuutetulle. Alkuperäinen edunvalvontavaltakirja tulee olla valtuutetun saatavilla, kun valtuutusta on käytettävä.
Valtuutuksen lakkaaminen
Edunvalvontavaltakirja lakkaa olemasta voimassa, kun valtuutus peruutetaan tai valtuuttaja kuolee (tällöin edetään testamentin/ perintökaaren mukaan) tai valtuutettu ilmoittaa holhousviranomaiselle luopuvansa tehtävästä. Valtuutusta voi muuttaa myöhemmin niin usein kuin tarve vaatii, tekemällä uuden ja hävittämällä vanhan valtakirjan.
Säädökset Laki edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007), Holhoustoimilaki (442/1999)
Tietoa Edunvalvontavaltuutus, DVV, Vaihtoehdot edunvalvonnalle, DVV, Edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus, Suomi.fi